perjantai 17. maaliskuuta 2017

Keskiyön lapset

Luin Salman Rushdien Keskiyön lapsia viisi kuukautta. 
 Kuten Nuharuven arkistosta huomaatte, luin välissä muita kirjoja. Rushdien kanssa kun oli hieman alku- ja myös keskikohtavaikeuksia. Puolen välin jälkeen lukeminen helpottui, koska olin viimein hyväksynyt, että ei tämä tästä parane.

Keskiyön lapset kertoo Saleem Sinain lapsuudesta, nuoruudesta ja vähän nuoresta aikuisuudesta. Saleem (joka muuten on jonkinlainen kirjailijan alter ego) on intialainen muslimi, jonka perhe on varakas. Hänelle kuitenkin selviää, että hän on päätynyt Sinain perheeseen kohtalon oikusta ja hänen oikeat vanhempansa ovat köyhiä. Poika, johon hoitaja hänet vaihtoi sairaalassa, tuottaa hänelle myöhemmin ongelmia. Erikoisten elämänvaiheidensa takia Saleem uskoo siihen, että hänen elämänsä on ennaltamäärätty.

Ihmettelin mahtipontista alkua, joka sittemmin osoittautui aiheelliseksi. Keskiyöllä syntyminen oli antanut Saleemille kyvyn kuulla ajatuksia.
Kykynsä ansiosta Saleem yhytti muut 500 lasta, jotka olivat syntyneet tuona yönä klo 00-01 välillä. Kaikilla heillä oli jotain yliluonnollisia kykyjä. Saleem menetti taikavoimansa myöhemmin poskiontelohuuhtelun takia, mutta hänen saamansa tiedot muista keskiyön lapsista osoittautuivat kohtalokkaiksi muillekin kuin hänelle itselleen (hän mm. päätyy naimisiin yhden heistä kanssa): hänen tietojensa avulla heidät kaikki pakkosteriloitiin. Pakkosterilaatiolla ja kuvauksella slummien väkivaltaisesta tyhjennyksestä Rushdie ottaa kantaa Indira Gandhin politiikkaan. Intian ja Pakistanin historian vaiheita seurataan muutenkin kirjassa tiiviisti: kasvaahan Saleem aikuisuuteen yhtä aikaa Intian kanssa.

Keskiyön lapset oli mitä kiinnostavin aiheeltaan, mutta kerronnaltaan se polveili liikaa joka suuntaan. Rushdien tajunnanvirran mukana oli välillä vaikea pysyä. Tiivistäminen, sitä olisin taas toivonut. En esimerkiksi ymmärrä tarinantäytettä, jossa Saleem ihastui siskoonsa. Insestinen suhtautuminen kasvintoveriin tuntui epäuskottavalta (ja toi tosiaan taas lisää mutkia ennestään ryönää täynnä olevaan tarinaan). Mutta kun on kyse maagisesta realismista tajunnanvirtatekniikalla kirjoitettuna, mitä tahansa voi tapahtua vailla uskottavia perusteluja.

Ei kommentteja: